J. Jyrän musiikki välittää tunnelmia ihmisen suhteesta Jumalaan, ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Syntisen ihmisen näkökulmasta syntyneet laulut ovat pääosin minämuotoista pohdiskelua ja rukousta. Tämä matalan profiilin gospel ei esitä vaatimuksia, ei tuomitse, eikä anna valmiita ratkaisuja.

J. Jyrä esiintyy joko yksin, kaksin tai bändin kera. Akustinen esiintyminen soveltuu erityisesti pieniin ja intiimeihin tilanteisiin, joissa esiintyjän ja yleisön läheinen vuorovaikutus syntyy luontevasti. Isommissa tilanteissa J. Jyrä -band saa aikaan riittävästi volumea välittämään yleisölle oikean tunnelman.

Akustisesti J. Jyrä on perinteistä mies ja kitara -musiikkia. Bändin kanssa musisoidessa kuulija saattaa huomata vaikutteita Tom Pettystä, Policesta, Kentistä - ehkä hivenen kansanmusiikistakin.

J. Jyrältä on ilmestynyt kolme äänitettä: "Viimeisen jälkeen" (-94), "Kumma maailma" (-99) ja "Kaunis maa, köyhän ikävä" (kesäkuu -01).